Porkkalan kylä

Porkkalan kartta Sanna Ruotsalaisen diplomityössä

Porkkalan kartta Sanna Ruotsalaisen diplomityössä

 

Nelostietä Oulusta etelään päin matkaava ei voi välttyä huomaamasta Suomen maantieteellisen keskipisteen tuntumassa sijaitsevaa Porkkalaa. Ennen Kärsämäen keskustaa ja Kokkola-Kajaani -tien risteykseen tuloa siitä ovat muistu
ttamassa kaksi itään päin
osoittavaa tienviittaa,
viiden ja kolmen kilometrin päässä valtateideIMGP7714n risteyksestä. 

Enemmistölle suomalaisista nimi saattaa kuitenkin aiheuttaa hämmennystä tai johtaa väärään sijoitukseen siitä syystä, että se toinen Porkkala Suomenlahden rannikolla tuli kuuluisaksi jouduttuaan luovutetuksi naapurimaan haltuun talvisodan rauhanehtojen mukaisesti. Tilannetta ei aina välttämättä selvennä maininta siitä, että tarkoitetaan Kärsämäkeen kuuluvaa kylää, sillä sen nimisen paikan taas valtaväestö saattaa paremmin tuntea Turun kaupunginosana.

Varsin yleisesti kerrotaan perimätietona tarinaa siitä, mistä itse Porkkalan nimi johtuu. Nykyisen taajaman asutus on saanut alkunsa 1500-luvun puolivälin jälkeen Juurusojan tarjoamien kalastusmahdollisuuksien houkuttelemana. Kylän ensimmäisten asukkaiden kerrotaan pyytäneen kalansa Juurusojasta ”porkkaamalla” eli pelottelemalla niitä verkkoon pitkän riu’un päähän kiinnitetyllä puukalikalla vettä porskuttaen.

Kylän keskustasta asutus levisi vähitellen viidelle perukalle – Kanaperälle, Hatuperälle, Pyrrönperälle, Haaraperälle ja Ristisenperälle.  Parhaimmillaan kylässä oli 57 taloutta ja niissä kaikissa karjaa ja vähintään yksi hevonen. 1980-luvulle tultaessa koko Suomessa tapahtunut elinkeino- ja väestörakenteen muutos typisti karjatilojen määrän alle kymmeneen.

Vuosien saatossa Porkkalassa on toiminut ainakin kaksi elintarvikemyymälää, joista viimeisin lopetti kirkonkylän markettien imussa toimintansa 1970-luvun alussa. Legendaarinen myymäläauto poistui Porkkalan sorateiltä 1990-luvun puolivälissä. Ennen sotia porkkaset saivat nauttia omasta nuorisoseurantalosta ja urheilukentästä. Käsitöitä harrastettiin kodeissa ja koulutiloissa maamiesseuran ja sen naisosaston toimesta.

Kylän sydän oli ja on edelleen sen 1900-luvun alussa rakennettu koulurakennus, jonka tiloissa pidettiin kansakoulua vuosina 1902-1978. Kahden luokkahuoneen ja tilavan asuinhuoneiston koulussa kävi parhaimmillaan yli 50 lasta. Myös Pyrrönperällä oli 18 vuotta toiminnassa toinen, pienempi koulu. Lähes kokonaan alkuperäisen muotonsa säilyttänyt koulurakennus on seisonut paikoillaan yli sata vuotta, mutta alkaa nyt olla kiireellisen kunnostuksen tarpeessa. Kyläyhdistyksellä onkin meneillään koulun kunnostushanke, johon saadaan suunnitteluapua Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta. Kunnostus- ja korjaussuunnitelmaa laaditaan parhaillaan diplomityönä.

Porkkalan punaiset puutalot, joista osa on edelleen pystyssä satunnaisenkin ohikulkijan ihailtavana, kätkevät sisälleen monisyisiä sukuhistorioita aina 1600-luvulta nykypäiviin asti. Muualta kylään muuttavat vihitään välittömästi osaksi kylähistoriaa, kun heitä aletaan puhutella talon nimellä ja naapurusto esitellään Uutelana, Junttolana, Hautaniemenä tai Touhulana, vaikka postilaatikoissa ei välttämättä kyseisiä nimiä näy.

Vaikka vuosien saatossa moni porkkanen on muuttanut kirkonkylälle tai etelän suuriin kasvukeskuksiin, elää kodikkaissa pihapiireissä edelleen joukko ihmisiä, jotka kokevat, että Porkkalassa on hyvä elää ja asua. Yhä edelleen kesäksi kotitalolleen palannut kalamies käy nostamassa Juurusojasta pajunoksista valmistetun rysän ja myhäilee tyytyväisenä nähdessään pohjalla lötköttelevän kutuhauen. Kotimatkalla hän kenties huvikseen porskauttaa ojan vettä kumisaappaallan säikyttääkseen vielä heinien sylissä lempivät yksilöt liikkeelle lymypaikoistaan.

IMGP4366

Tässä tekstissä esitetyt faktat sekä paljon kylän perimätietona kulkenutta historiaa on tallennettu Martti Noposen toimittamaan kyläkirjaan Kylä pieni Porkkalasta (1997). Valitettavasti kirja on loppuunmyyty.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s